Mies huristelee nurin mökkitontin lahopuita ja koira nyrpistelee kuistilla kostealle kelille. Aamupäivää rytmittivät sadekuurot tuulenpuuskineen. Sinänsä muutama sadepäivä, jopa peräkkäin, ei haittaa. Saahan silloin istua tuvassa hyvällä mielellä lukemassa koira kainalossaan. Sateiden tauotessa teen täsmähyökkäyksiä pihalle: nappailen muutamia rikkaruohoja, vien ja haen astioita kesäkeittiön tiskipaikalta ja tutkiskelen pihan ilon aiheita.
En puhu mökkipuutarhasta, sillä meillä on selkeästi piha eikä puutarha: suurin osa tonttia on täysin luonnonmukaisessa tilassa, viljelykset rajoittuvat muutamiin paikkoihin sekä ovat enemmän sellaista vaatimatonta lajia. Silti yksikin kukkiva ämpäri saattaa tuottaa paljon iloa, minkä varmasti ainakin kaikki pääasiassa parvekkeellaan multasormeaan kehittävät voivat todistaa. Vihreää metsää vasten olen tykästynyt erityisesti punaisen, oranssin ja keltaisen hehkuun. Vuodesta toiseen ihastelen vanhaan emaliämpäriin kylvämiäni pieniä samettiruusuja. Eikö siinä olekin entinen laskiämpäri mitä hurmaavimmassa uusiokäytössä?
Toistaiseksi satokautta ovat aloittaneet ainoastaan salaatti sekä kesäkurpitsat. Minulla on kyllä isot toiveet pienessä kasvihuoneessa kasvavista avomaan kurkuista. Kaikki kolme tainta kukkivat valtavasti ja sellaisia peukalonpään kokoisia alkuja on varmasti toistakymmentä. Sen sijaan retiisit epäonnistuivat totaalisesti. Taimet itivät kyllä hyvin, mutta ryhtyivät nopeasti kukkimaan kasvattamatta juurelleen minkäänlaista mukulaa tai edes pullistumaa. Retiisien kukinnot sen sijaan muuttuivat meheviksi siemenkodiksi. Ehkä olenkin ymmärtänyt retiisin kasvun jotenkin väärin, tai sitten sain pussillisen jotain erikoislajiketta? Luultavasti vika on kuitenkin maaperässä. Kysymys kuuluukin: oliko mullassa liikaa vai liian vähän ravinteita?
Onneksi muutaman retiisin menetys ei ole suuri tappio. En taida olla luonteeltani kovin intohimoinen viljelijä, sillä ilahdun yhtä paljon kukista tai kannon nokkaan nostetusta jo tyhjentyneestä linnunpesästä kuin viljelysteni tuotoksista. Ja ovat nuo kurkut kauniita ilman hedelmiäkin. Miten ne osaavatkin tehdä tuollaisia kauniita vihreitä kudoksia kärhöillään?
hetekalla 