Ämpärionnea ja -epäonnea

IMG_20190615_193057Mökkisaunan suurta remonttia suunnitellessamme olemme tehneet monta pientä parannusta nykyiseen versioon. Viime kesänä uusiksi menivät kiuas ja pata ja saunaan saatiin vedettyä aurinkosähköt. Mökkisuihkukin yritettiin hankkia, mutta juuri meidän kauppareissuillamme ne olivat loppuneet. Tänä keväänä ladattava suihku tarttui mukaamme jo hyvissä ajoin. Nyt olemme suihkutelleet jo monen monta kertaa, ja täytyy todeta, että hyvin toimii!

Kun sauna on vanha ja kaikki sen tavarat ovat shampoopulloja lukuun ottamatta joko vanhoja tai muuten mökki ja makki -tyyliin sopivia, mökkisuihkun muovinen olemus käy hiukan silmiin. Sen ulkomuodolle emme taida voida mitään, mutta ehkä suihkua voisi säilyttää silmää paremmin miellyttävässä astiassa? Laite toimii, kun sen toinen pää pysyy koko ajan veden alla. Ajattelinkin lyödä kaksi kärpästä yhteen ja hankkia kauniin säilytysastian, joka toimii samalla peseytyessä turhan matalan pesuvadin korvikkeena. Mikä toimisikaan tuossa tarkoituksessa paremmin kuin emaliämpäri?

Vaikka olemme kiertäneet nyt kaikki mahdolliset sisustuskaupat, rautakaupat ja muutkin kaupat noin kolmenkymmenen kilometrin säteellä, sopivaa ämpäriä pesuvedelle ei ole löytynyt. Läheltä jo piti, sillä yhdessä sisustuskaupassa oli varastosaldon mukaan juuri sopiva emaliämpäri. Valitettavasti sangon löytyessä huomattiin, että ämpärin kuvaus ei pitänytkään paikkansa. Kyseessä olikin pieni muutaman litran ämpäri eikä kuvailtu 12 litran astia. Etsintä siis jatkuu edelleen.

Ämpärionneakin meillä on onneksi ollut. Kylvin muutama viikko sitten piirongin laatikosta löytyneitä ”vuosikertasiemeniä” erinäisiin astioihin. Ainakin samettiruusut ovat itäneet hienosti. Muista onnistumisista vastaavat hortensiaämpärit ja jokin aika sitten istutetut perunat, jotka säilyivät ehjinä kotoa mökille. Vielä ruipelon tomaatintaimen kuva on mukana siksi, että sekin on omanlaisensa onnistuminen. Kyseinen taimi on näes saanut alkunsa yli jääneestä kirsikkatomaatista. Jännityksellä odotan satoa, kun en edes muista alkuperäisen tomaatin väriä.

hortensia

 

 

Mainokset

Mökki ja makki?

Liityin keväällä mökkeilyaiheiseen Facebook-ryhmään, jossa pohdittiin mm. telkkarin sisustusohjelmissa tehtyjen muutosten kustannuksia. Moni totesi, että tuon kaltainen muutos omalla mökillä olisi ihanaa, mutta aivan liian kallista. Olisikin hauskaa, jos olemassa olisi Huvila ja Huussi -ohjelman karvalakkiversio nimeltään vaikkapa Mökki ja makki. (Ylivieskasta kotoisin oleva ystäväni kutsuu huussia makiksi. En tiedä, onko nimitys laajaltikin käytetty.)

Ohjelman konsepti voisi olla seuraavanlainen: Muutosten suunnittelu tehtäisiin ammattilaisen ohjauksella, mutta mökin omistajan toimesta. Muutostöissä rakentajana mökkiläinen voisi budjettinsa mukaan käyttää joko ammattilaisia, talkooväkeä tai molempia. Ohjelmassa syntyneet suunnitelmapiirrokset hintalaskelmineen voitaisiin jakaa katsojille ja muille vastaavanlaisia muutoksia suunnitteleville. Jos sarja ottaisi tulta alleen, osa remonteista voitaisiin jakaa vaiheisiin eri vuosille. Usein kotirakentaja ei ehdi tehdä yhdessä mökkikaudessa pihan uudistamista, saunan remonttia ja vaikkapa pientä pintaremonttia mökkiinsä. Tässä konseptissa katsojat pääsisivät samalla seuraamaan, kuinka onnistuneita aiemmin tehdyt ratkaisut olivat. Miltä kuulostaa?

Meidän mökillä löytyisi heti muutama tällaiseen konseptiin sopiva kohde. Pihalla en uudistaisi kovin rankasti mitään, vaikka on muodikasta kuoria isoilla koneilla koko tontti ja laittaa uudet pinnat siirtonurmesta tai kuntasta. Rannan tuntumaan olisi kiva saada joku rakennettu oleskelualue, mutta muuten olen tyytyväinen mökkipihan ”luonnonnurmeen”. Leikkaan pihan oleskelualueet pari kolme kertaa kesässä. Maaperä on hyvin kuivaa hiekkaa ja kiveä, joten hyvällä onnella aurinko kuivattaa leikatun kasvuston ja uutta pitkää ruohoa ei enää loppukesästä kasvakaan. Tiedän. Onhan tämä sellainen laiskan emännän versio, mutta toimii meillä.

Rantasauna on sellainen ikuisuusprojekti. Ehkä tällaisen ohjelman myötä monet ideamme olisi pakko laittaa jonoon ja valita ne parhaat. Ukin autotallin purkaminen saattaisi tällaisen ohjelman sysäämänä edistyä hyvinkin nopeasti. Autotallin paikalle olemme suunnitelleet milloin kasvihuonetta, milloin istutuslaatikoita ja milloin tulisijaa. Vintin toisen pään remontointi melko rajallisena kohteena hoituisi kyllä omin voiminkin, mutta menköön nyt samaan syssyyn sekin Mökki ja makki -ohjelman piikkiin.

Lopuksi on hyvä ihastella eläinmaailman kotiratkaisuja. Pesän saa rakentaa sinne minne ensimmäiseksi ehtii ja haluaa. Tämä pesä on kyhätty huussin käsienpesutonkan katolle. Pihamaan siivouksen hoitaa joku muu kuin varsinainen asukki …

Viimeinkin Hetekalla

5 – KopioKäynnistin Hetekalla-blogin pari vuotta sitten lähinnä mökkipäiväkirjaksi tallentamaan kesiemme muistoja. Samalla rupesin seuraamaan muitakin sisustukseen, puutarhaan tai mökkeilyyn liittyviä blogeja. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että useimmista aiheista olen jo kirjoitellut, sillä ihastun aina uudestaan samoihin asioihin: Sisustusratkaisut, jotka helpottavat kotipuuhien sujumista tai tuovat iloa silmälle, ovat lähellä sydäntäni. Pihan ja lähimetsän pienet ja suuremmat asukit jaksavat yllättää vuodesta toiseen. Kesän piristykset löytyvät usein mökkimatkoilta tai mökiltä lähiseuduille tekemiltämme retkiltä. Näissä tunnelmissa aion jatkaa tälläkin myöhään käynnistyneellä mökkikaudella.

Siitä huolimatta, että muutama mökkireissu on tälle keväälle jo tehty, kaikki tavarat eivät ole vielä ”kesäasetuksillaan”. Vene pitäisi vielä pestä ja laskea vesille. Katettu terassi on puoliksi käytössä harmaasiepon rakennettua pesänsä sen suojaan. Hetekoiden patjat pidetään vintin suojissa, kunnes poikaset ovat lentäneet maailmalle. Huussin käsienpesupaikka on myös käyttökiellossa, koska sen katolla nököttää tällä hetkellä nokkia ja sulkia hyvin täysi rastaan pesä. Rannalla kaikki on entiseen malliin, sillä Pöljä (kesiämme muutaman kesän ”ilahduttanut” lokki) on jälleen rakentanut pesän järven yllä kenottavaan koivuun.

Ihmisten pesimispuuhat (lue raksahommat) ovat myös aluillaan. Pientä pintaremonttia ja rakennuspuuhia jatketaan rautakauppareissun jälkeen. Kirjoittelen näistä myöhemmin lisää. Ensimmäinen kesävieras on myös saunotettu ja nukutettu vintissä. Nyt aurinko paistaa ja lämpöä on ulkona jo hellelukemat. Kaikki hyvän kesän merkit ovat siis ilmassa. Tervetuloa seuraamaan Hetekalla-blogia!

IMG_6722 – Kopio

Tämän jutun kuvat ovat rakkaan mustan rantavahtimme muistoksi.

 

Ruskea narupurkki

3 – Kopio
Mökkimme lähistöllä on useitakin ihania kirppareita ja vanhojen tavaroiden liikkeitä. Yhdessä niistä kävin kesän aikana monta kertaa ihastelemassa ruskeaa isohkoa narupurkkia. Jostain syystä en muka raskinut sitä ostaa, vaikka hintakin oli oikein kohtuullinen. Tällä mökkireissulla kävin viimein hakemassa purkin itselleni. Ja on se ihana! Toistaiseksi purkkia on ihasteltu mökillä, mutta kuljetan sen kotiin piironkini komistukseksi.
2 – Kopio
1 – Kopio
Tarkoitukseni oli kirjoittaa ”juttusarja” mieluisimmista ”romutavaran aarreaitoistani” kesän aikana, mutta tässä sitä ollaan jo syksyssä ja jutut kirjoittamatta. Yksi ostosparatiiseistani pääsee onneksi esille nyt, muista lupaan ja vannon kirjoittavani myöhemmin. Narupurkkini löytyi Veliantti -nimisestä liikkestä, joka omien sanojensa mukaan myy antiikkia ja rompetta.

Veliantti -liikkeessä on pari rakennusta täynnä mitä ihanimpia vanhoja tavaroita ja huonekaluja. Minä olen erityisen viehtynyt pitkän piharakennuksen sisältöihin. Piharakennus (viralliselta nimeltään Antiikkimakasiini) koostuu aitoista, joissa kussakin on tavaroita eri teemojen mukaan ryhmiteltynä. Lempihuoneeni/aittani sisältää vanhoja huonekaluja ja astioita. Hyllyillä on mm. runsaasti erilaisia peltipurkkeja ja keittiön käyttöesineitä. Tästä aitasta löytyi oma narupurkkinikin. Olen ihastellut näitä purkkeja monessa muussakin paikassa, mutta tästä purkista vastustamattoman teki sen ruskea väri.

Veliantti on mitä parhain vierailukohde, jos tarvitset vanhoja astioita, huonekaluja, mutta myös tarve-esineitä. Tällä reissulla meitä ilahdutti mm. samanlainen pyykkipallo, joka löytyy edelleen käytössä mökiltämme. Meitä edelliset asiakkkat hakivat myöskin käyttöesineitä eli tarkemmin sanottuna heillä oli etsinnässä sirppi. Pari sirppiä näyttikin lähtevän tyytyväiseltä vaikuttavan pariskunnan mukaan. Veliantissa vierailu kuuluu meillä mökkivieraiden lähiseutukierrokseen. Antiikkia ja rompetta on levinnyt heidän mukanaan ainakin Raumalle, Hyvinkäälle ja Ouluun.

Puu kaatuu!

Mökkipäiviin sisältyy usein ihan tarkoituksella monenlaista puuhaa. Tällä kertaa saimme lisätekemistä myös pyytämättä ja yllättäen. Aamulla ikkunasta kurkistaessaan miehen katse osui pihalla seisovaan lehtikuuseen. Se oli kallistunut omia aikojaan ja vielä huolestuttavasti kohti terassia. Moottorisahaan oli siis tartuttava.
3 – Kopio
Sen verran usein mies on sahaa käyttänyt, että puu kaatui turhia aikailematta. Meille muille jäi hommaksi lievästi moottorisahan äänestä pelästyneiden koirien rapsuttelu sisätiloissa. Lehtikuusen kaatamista on mietitty ennenkin, sillä se oli vähän kärsineen näköinen. Sen kaataminen nyt harmitti silti hiukan, sillä kuusesta olisi mukava saada vaikka uudet lauteet. Niiden toivossa mies pätki kuusen sopiviin paloihin ja kuori pätkät kuivumaan talveksi katon alle. Lähiseudulla pitäisi olla useampikin sahuri, joiden pihaan tuotavilla sahoilla pölleistä voi saada lankkuja aikaiseksi. Tämä projekti jatkuu kuitenkin vasta keväällä ja nyt voimme vain siivota jäljet pihalta ja toivoa parasta.
1 – Kopio
2 – Kopio
Pihakuusen kaatamista saatamme vielä harmitella, mutta hyviäkin puolia siinä on. Vieressä kasvavat omenapuut saavat taas hiukan lisää valoa ja ehkä intoutuvat tekemään lisää hedelmiä. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin…

Ilta pimenee…

2 – Kopio
3 – Kopio
4 – Kopio
Tunnelma mökkirannassa on syksyinen. Hämärän hiipiessä vettä pitkin maisema muuttuu utuiseksi ja hiljaiseksi. Silloin katse kääntyy järvelle ja pysähtyy. Jopa punakarvainen kaverimme rauhoittuu ja istahtaa rantakiville. On aika laittaa tuli kiukaaseen, sytyttää lyhtyihin kynttilät ja odotella saunan lämpenemistä pihan nuotiopaikan äärellä. Vielä hetki mökkielämää ennen talven saapumista.

Pikkujoulun vietossa

Syksy on kulkenut jo pitkälle, sillä on perinteisten mökin pikkujoulujen aika. Kekkerimme ovat vaatimattomat, mutta oma tunnelmansa niissä on. Pieni joulukuusi istutetaan kirjavaan emaliämpäriin ja koristellaan, jokainen mökkireissuun osallistuva saa pienen lahjan ja sitten herkutellaan kynttilänvalossa jouluherkkuja ja epätyypillisiä jouluherkkuja.
4 – Kopio


Tänä vuonna joulukuusi näytti kaatajan silmissä pienemmältä kuin se todellisuudessa olikaan. Suuren kokonsa vuoksi se päätettiin sijoittaa ulos ikkunan taakse. Kaunis se oli sielläkin. Ensi vuodeksi päätin kuitenkin ostaa pidemmän valoketjun, sen verran vajaaksi nykyinen valoketju jäi. Ensi vuonna kuusi saanee muutenkin aikaisempaa enemmän koristeita ylleen, sillä aikomuksena olisi tuoda kotoa leikkimökin joulukoristeet mökille.

Pikkujoululahjojen hankkiminen jäi tänä vuonna mökille. Päräytimme lähikylän kauppoihin ja löysimme pitkähkön etsinnän jälkeen sopivat lahjat jokaiselle. Lahjat ovat muuttuneet kerta kerran jälkeen käytännöllisemmiksi. Jokainen sai käyttöesineen, jota oli jo kaipaillut. Lahjapusseja valikoidessani minua kyllä hieman huvitti. Pussukat nimittäin maksoivat melko paljon suhteessa lahjojen hintaan. Onneksi lahjapusseja on helppo kierrättää. Joskus joku erityisen kaunis yksilö on kiertänyt useammankin kerran meille ja sukulaisille ja taas meille takaisin.
6 – Kopio
Kynttilöitä, kuumaa glögiä, pipareita ja homejuustoa, nameja, leimuavan takkatulen tuijottelua, kirjojen lukemista, kainaloikkain köllöttelyä… Meidän pikkujoulut!

Mökin ruokapäivitys 2

2 – Kopio
3 – Kopio
Mökillä tarvitaan usein nopeasti valmistuvaa ruokaa. Meidän tapauksessamme plussaa on se, jos ruoka valmistuu yhdessä astiassa. Nykyään meillä tosin on kaasuhella, jossa on kolme poltinta, mutta yksi astia soppaan on myös yksi astia tiskiin. Tunnustan, että syksyn ja kevään viikonloppureissuilla menen ruoanlaiton suhteen siitä, mistä aita on matalin. Kesällä ja kotona tämä keitto valmistuisi alusta alkaen itse tekemällä, mutta nyt mennään puolivalmisteita käyttämällä.

Keitot ovat helppo ja varmasti maistuva ruoka viileässä mökissä(ennen pönttöuunin lämpenemistä). Tämänkertainen ruoka oli meidän neitosen lempiruokaa eli kasvissosekeittoa. Lisukkeet tähän keittoon vaihtelevat, tällä kertaa keitto tarjoiltiin keitettyjen kananmunien kanssa. Muita meidän sopassa nähtyjä sattumia ovat olleet raejuusto, suolapähkinät,käristetty pekoni ja leipäkuutiot. Kasvisosekeitto syntyy mistä vaan juureksista, mutta nyt näin:

1 paketti Pirkan valmista bataattisosetta (juuressose tai porkkanasose käyvät yhtä hyvin)
1 purkki kermaa tai kaurakermaa
1/2 pakettia koskenlaskijajuustoa
persiljasilppua
(Tähän keittoon livahti myös pari pienen pientä kesäkurpitsaa, jotka keitin ensin.)
pippuria myllystä
valkosipulia

Tätä helpompaa ruoanlaittoa ei olekaan. Kaikki ainekset laitetaan kattilaan, lämmitetään ja maustetaan maun mukaan. Minä en lisännyt suolaa, sillä juustossa on sitä mielestäni riittävästi. Hyvin maistui!
4 – Kopio
1 – Kopio

Mökin ruokapäivitys 1

aJoka kesä on käynyt niin, että joku ruoka on noussut ykkösherkuksi yli muiden. Tämän kesän herkku on ollut aurajuustosimpukat. Viime mökkireissulla simpukat saivat hyvän haastajan. Ainakin näin syyskaudella puolivalmis kasvissosekeitto houkuttelee jo pelkästään helppoutensa takia. Simpukat eivät myöskään ole varsinainen ruoka, ja jos teineiltä kysytään eivät ehkä ruoka ollenkaan.Joka tapauksessa aurajuustosimpukat ovat vielä meillä johdossa, jos ruoanlaittokertoja lasketaan.

Simpukoita varten ostimme muutaman etanapannun. Syön usein ravintolassakin etanoita, mutta oikeastaan pidän enemmän simpukoista. Niinpä meidän pannuihin sujahtaa:

Tölkkisimpukoita (Etanapannun koloseen mahtuu 2-3 yksilöä niiden koosta riippuen.)
Aurajuustoa
Hyvää öljyä (rypsiöljyä yleensä, mutta oliviiölyäkin olemme käyttäneet)
Valkosipulia
(persiljasilppua ja sitruunamehua, jos siltä tuntuu)

Itse valmistus on nopeaa ja helppoa. Simpukat sujautetaan kolosiin. Sekaan murskataan valkosipulia maun mukaan, meillä suunnilleen kynsi/pannu. Simpukat peitetään öljyllä ja ”hatuksi” laitetaan kunnon palanen aurajuustoa. Aluksi pihtailin öljyn määrässä, mutta huonoin tuloksin. Simpukkapannu ei joka tapauksessa ole mitään terveysruokaa, joten kunnon määrä öljyä estää simpukoita ja valkosipulia kuivumasta. Lopuksi pannut sujautetaan uuniin tai kuten meillä mökillä grilliin kannen alle. Kun juusto on sopivasti sulanut ja vähän kypsynyt, pannu on valmis nautittavaksi.
b

Aurajuustosimpukat nautitaan hyvässä seurassa lämpimän leivän kanssa. Leipää dippaillaan mausteiseen öljyyn ja suuhun sujautetaan juustoisia simpukkasattumia. Nam! Niin hyvää tämä on, että simpukkapannuja ostettiin jo pari lisää. Illanistujaisia odotellen…

Kaunista kirpparilta

2 – Kopio
Sisustusideani lähtevät lähes poikkeuksetta tarpeesta saada tavarat aiempaa parempaan järjestykseen. Sitten tarve törmää kauneudenkaipuuni kanssa, jolloin asiat usein pitkistyvät. Näin on käynyt tarjotintelineenkin (liekö oikea termi)kanssa. Olen pitkään miettinyt, miten saisin tarjottimet nostettua kauniisti seinälle viemästä tilaa työpöydältä. Vielä ajatus ei ole edennyt ompelemisen tai muun oman tekemisen tasolle. Eikä enää tarvitsekaan! Löysin nimittäin mökin lähellä olevalta kirppikseltä passelin tarjotintelineen.

Teline ripustetaan vanhan astiakaapin viereen mökkikeittiön perälle. Hätäisenä en malttanut odotella uuden koukun löytymistä ja asentamista, vaan nappasin kuvat pyyhekoukun kanssa. Sopii se tarjotin tuohonkin. Luulen silti, että alunperin sille suunnittelemani paikka on parempi. Voin vain kuvitella sitä räminää, joka syntyy, kun joku leveäaskelinen kulkee telineen ohi tiputtaen koko pinon lattialle. Tällä hetkellä tarjottimet ovat vähissä ja pinosta en voi puhua. Mökin toinen tarjotin, Ikean vanha pyöreä muovitarjotin, on nimittäin uusiokäyttökunnossa. Mitähän raapiutuneelle tarjottimelle voisi tehdä paitsi laittaa kierrätykseen?
1 – Kopio

Kaunis paikka tarjottimille on pieni asia, mutta minulle iso ilo. Sekin ilahduttaa, että toisen vanha tavara päätyy uuteen käyttöön. Itse en myöskään olisi näin kaunista saanut aikaiseksi. Kirppistely kannatti jälleen!