Syysloman rantatunnelmia

8 – KopioTällä syyslomareissulla laitettiin viimeiset kesän merkit piiloon. Tällaisiin kuuluvat ehdottomasti veneet, kajakit sekä vesiletku. Kajakit kannettiin terassille kesäkalusteiden seuraan ja vene ”Emma-amme” nostettiin perinteiseen paikkaan pölkkyjen päälle rantatöyrään liepeille. Nämä ovat vielä kevyitä ja mukavia hommia, mutta vesiletkun nostaminen järvestä on toinen juttu. Perheen pää hoiti onneksi kahlaamisen hyisessä vedessä ja haki letkun pois järvestä. Tällä kertaa kahlaamista piti harrastaa normaalia syvemmälle, sillä syksyn runsaat sateet ovat nostaneet järven pinnan lähes kevätkorkeuksiin. Kaliseva mies pääsi onneksi kuumaan saunaan kylmän reissunsa jälkeen.

5 – Kopio

Muu väki nautti rannan maisemista toppavaatteissaan ja omissa turkiksissaan. Rannan pihlajat odottavat punaisenaan syksyn lintuparvia. Jokunen tilhi nähtiin mökkimatkalla, mutta tähän rantaan ne eivät vielä ole ehtineet. Veden lämpötila jäi mittaamatta, mutta tuskin se kovin lämmintä oli. Punakarvainen ystävämme nimittäin jätti tällä kertaa uimareissut kokonaan väliin. Auringon säteet saivat järven kaislat hehkumaan ja pihlajanmarjat loistamaan, mutta lämpöä ne eivät enää tuoneet.

2 – Kopio

3 – Kopio

6 – Kopio

7 – Kopio

Mökki jää nyt nukkumaan talviuntaan muutamia päivä- ja puunkaatoreissuja lukuun ottamatta. Elämä täällä rannalla on kuitenkin mielessä koko pitkän talven. Päivittelen ainakin ensi kesän rakennus- ja remonttisuunnitelmista, kunhan ne edistyvät. Ja vanhastaan tiedän, että viimeistään maaliskuulla kodin komeroihin rupeaa kertymään mökille vietäviä työkaluja, tekstiilejä, löytöjä…

Mainokset

Perinteiset pikkujoulut ;)

 

6 – Kopio

5 – KopioSyysloma koitti jälleen ja sen myötä ajelimme mökille pikkujoulun viettoon. Taitaa nälkä kasvaa syödessä, mikäli kuusen koko siitä mitään kertoo.  Laitoimme mökin jo melkein talvikuntoon viime reissulla, joten pääsimme heti illansuussa ”tonttuilemaan”.

Tullessamme mökin sisällä oli kylmempää kuin ulkona, joten uunit sytytettiin ovet ja ikkunat selällään. Mökin ikkunoiden ulkopinnat olivat huurussa, mutta sisältä mökki lämpeni parissa tunnissa. Sytyttelin saman tien kynttilöitä, vaikka akussa olisi hyvin riittänyt virtaa. Kynttilän- ja takkatulen valossa joulun kuvitteleminen onnistuu sähkövalaistusta paremmin, ainakin minun mielestäni. Perinteinen kuusen paikkakin kävi liian pieneksi, joten kuusi laitettiin pihanpuoleisen ikkunan eteen. Viime talven alennusmyynneistä ostetuilla uusilla tähdillä koristettu kuusi sai myös muutaman aidon kynttilän oksilleen.

1 – Kopio

4 – Kopio

9 – Kopio

Pikkujoulujen ohjelmaan kuului saunomista ja herkuttelua ja takkatulen ääressä lukemista. Jokainen sai yhden pienen lahjan, joskin laiskuus voitti ja ne jäivät paketoimatta. Osa pikkujoulujemme herkuista varmaan lasketaan kategoriaan jouluherkut (glögi ja piparit), mutta bruschetta taitaa olla ihan uusi jouluruoka. Mökkirannan hiljaisuus oli huumaava ja melko pian iltapalan jälkeen raukeus valtasi juhlijat. Tulen humina ja palavien puiden ritinä tuudittelivat meidät suloiseen uneen.

10 – Kopio.jpg

 

2 – Kopio

Mökki syyskuntoon

IMG_7130 – KopioViikko sitten kirjoittelin mökkipihan laittamisesta syysteloilleen. Tänään on mökin vuoro. Kovin suurista asioista ei ole kyse, kun mökin neliötkin ovat pienet. Alakerran keittokomero, kamari ja tupa ovat yhteensä noin 25 neliötä. Vintti on vähän alakertaa pienempi.

Suurin muutos mökin käytössä syksyllä ja kesällä liittyy tiskaamiseen. Kun pihakalusteet kuskataan terassille, on helpointa ja kätevintä siirtää samalla tiskipuuhat sisälle. Sisälläkin on ihan mukava tiskata. Pieni miinus tulee laskutason vähenemisestä, sillä astiankuivausteline lohkaisee osan keittiötasosta. Taso on käsitelty useampaan kertaan lakalla, joten se ei ihan pienestä kosteudesta vapise. Laitan kuitenkin keittiöpyyhkeen astiatelineen alle ottamaan vastaan enimmät pisarat.

IMG_7127 – Kopio

Tässä samalla esittelen pienen parannuksen mökin säilytykseen. Kun neliöt ovat pikkuruiset on tärkeää pitää tavaroiden määrä kohtuullisena, mutta myös keksiä jokaiselle esineelle oma käytännöllinen säilytyspaikkansa. Kamarin oven päälle rakennettiin uusi pikku hyllykkö loppukesästä. Varsinkin kesäisin luemme mökillä paljon kirjastosta lainaamiamme kirjoja. Tähän asti kirjapino on kulkenut huoneesta toiseen, mutta pikku hyllykkö poisti tämän ongelman. Nyt syksyä vasten oven päälle nostettiin ahkerassa käytössä olevat kynttilät sekä syksyn tieltä tyhjentyneet kukka-astiat.

IMG_6897 – Kopio

IMG_7019 – Kopio

 

Syksyisin ja keväisin tulemme usein mökille melko myöhään perjantai-iltana. Silloin on kiire saada tupa lämpimäksi. Niinpä mökiltä lähdetään kotiin vasta, kun pino pieneksi halottuja puita on odottelemassa uunin edustalla.

IMG_7132 – Kopio

Mökkipiha syyskuntoon

IMG_7033 – KopioMennyt sunnuntai oli kaunis, vaikka kolea. Mitä kirjojen lukemiselta maltettiin, puuhasteltiin pihalla. Osa kesän istutuksista kukkii vielä, joten muutamia ruukkuja jäi ilahduttamaan seuraavia mökkireissuja.

Isovanhempien pihalla kasvaa runsaasti versoa tekevä vadelma. Tästä runsaudesta saimme vammulta säkillisen taimia ja ne päätettiin istuttaa pihan reunaan samalla rajaamaan nurmikon ja metsän rajaa. Saa nähdä, miten viihtyvät. Mies kaivoi istutusojan kiviä välillä viskellen, sen verran ”töyssyistä” maaperä täällä on. Kivien ympärillä oleva maa-aines ei mustasta väristä huolimatta ole kovin viljavaa, joten ojaan kaadettiin monta säkillistä uutta multaa ja kompostia. Komeuden viimeisteli taimien juurille levitetty puru, jota on tallessa mökin remonttipurkujen jäljiltä vielä monta säkillistä.

IMG_7028 – KopioRiippukeinut kerättiin kuivumaan ja viettämään talvea liiteriin. Kesäkalusteet kannettiin terassille, joka muutenkin tyhjennettiin irtotavaroista. Kaikesta tästä järjestelystä aiheutunut kalusteläjä ei ole varsinainen pihan kaunistus, mutta katoksen alla kalusteet ovat säilyneet hyvin talven tuiskuista ja tuulista huolimatta. Vene ja kajakit saattavat vielä päästä vesille, joten niitä ei vielä laitettu talviteloilleen. Viimeisen silauksen ”mökin syysasetuksille” antoivat kanervat, joita riitti huussin kukkamaljakkoon saakka. Kyllä nyt kelpaa tulla toistekin syksyn hämärää viettämään!

IMG_20170917_162800 – Kopio

IMG_20170819_145621 (1) – Kopio

 

Pikkukaapin kaveri

4 – KopioKiireisen syksyn katkaisee ihana mökkiviikonloppu! Ajoimme eilen illalla mökille ja olimme perillä vasta illan pimentyessä. Ulkona oli 7 astetta lämmintä ja sisällä vähän lämpimämpää. Tavarat nosteltiin äkkiä sisälle ja ihmiset vuorautuivat lämpimillä vaatteilla. Molemmat koirat kirmasivat pitkin pihaa kuonot maata nuuskutellen. Mies sytytteli molemmat uunit ja ennen nukkumaanmenoa koko mökin alakerta oli suloisen lämmin. Nukahdimme kaikki mökkirannan hiljaisuuteen kuin kytkimestä, koirat mukaan lukien.

En tiedä kovin monta mukavampaa tapaa herätä, kuin aloittaa uusi päivä kuuntelemalla tulen ritinää. Minä aamu-unisempana sain vielä nousta valmiiseen aamupalapöytään! Sade ropisutteli vaivihkaa kattoa ja päätimme pyhittää tämän päivän lököttelylle kirjojen parissa. Kirjastoreissu piti siis tehdä. Reissun ajaksi lykkäsin omenahyvän uuniin. Uutena kauniina ”laskutasona” pönttöuunin vierellä toimii nyt kotoa tuotu vanha puutuoli. Lasikaappi ja tuoli muodostavat herkullisen tummahkon parin valkoista seinää vasten.

3 – Kopio

5 – Kopio

Omenat herkkuumme napattiin mukaan kotoa, sillä emme ihan itseksemme kehdanneet mennä keräämään omppuja kunnantalon pihalta. Viime vuonna ruusukahvikuppimme olivat näyttelyssä kylällä ja kuppeja pois hakiessamme keräsimme ison satsin omppuja mökille – luvan kanssa. Mökille palatessamme meitä odotti ihana makea välipala nautittavaksi kuka glögin kuka kahvin kanssa. Saa nähdä, minä vuonna omenaherkut saadaan aikaiseksi mökin omenoista. Elättelen toivetta, että näin kävisi jo pian. Kukkivathan puut tänä kesänä ensi kertaa!

2 – Kopio

Huomenna on luvassa vähän pihahommia, joskin sade on jo tällekin päivälle lakannut. Pehmeää lämpöä säteilevä pönttöuuni ja vieressä peiton alla kyhnöttävä tytär voittavat tänään enimmän ulkoilun. Toki pientä pihailua on jo tehty. Koirien kanssa käytiin äsken katsastamassa lähitienoon kanttarellipaikat ja saalistakin kertyi parin litran verran. Kesäkurpitsoita oli kasvanut sellainen keko, että ainakin osa on pakko suosiolla keittää soseeksi pakkaseen. Pihan kukkaloisto alkaa jo himmetä, mutta vielä löytyi iso kippu syksynkeltaisia kukkia maljakkoon. Lähtiessä taidan kyllä napata ne mukaan!

 

Viikonloppureissu mielessä

IMG_6854 – KopioTyöt ovat surahtaneet käyntiin sellaisella vauhdilla, että blogipäivitykset ovat jääneet vähiin. Myös harrastusruljanssin käynnistyminen on ottanut melkoisesti aikaa. Tämän päivityksen kuvat ovat viime mökkireissulta. Niissä on ihana kesän maku, vaikka tämä kovin kummallinen kesä on jo lopuillaan.

Kotona nostelimme ämpärissä kasvatetut tomaatit kypsymään kuistille. Kesän ne venyivät pituutta mökin seinustalla. Mökillä tomaattisatoa kasvihuonekkeesta tuskin kovasti saadaan, sen verran myöhässä kasvukausi on. Uusissa kasvilaatikoissa möhistyneet kesäkurpitsat sen sijaan innostuivat vallattomaan kasvuun ja laatikko pullistelee vihreitä mötkäleitä. Kukkiakin on vielä runsaasti, joten satoa riittänee pitkään. Meillä kesäkurpitsat paistetaan täytettyinä tai ”pihveinä” tai keitetään sosekeitoksi.

IMG_6985 – Kopio

Viikonloppureissuilla pääasiassa rentoudutaan ja puuhastellaan pieniä ulkona. Koirat nauttivat olostaan ja pääsevät juoksemaan edes takaisin rannan ja mökin väliä. Tällä kertaa kovin juoksuvauhti löytyi juostessa läheisessä heinikossa. Lenkin suurin ihmetyksen aihe olivat naapurin lehmät, joita piti töllöttää rinta rinnan. Tänä kesänä lehmät laidunsivat useinmiten koiralenkin ulottumattomissa, joten lehmien ja koirien välinen tuijottelutuokio venyi yllättävän pitkäksi. Tällä reissulla selvisi myös, mihin punertuneet mansikat olivat kadonneet. Punakarvainen ystävämme oli asialla – se jäi kiinni itse teosta poimimassa asiantuntevasti vain kypsiä mansikoita kitaansa!

IMG_20170726_212247 (1) – Kopio

 

 

Mökkilähiruokaa

IMG_20170819_141748 – KopioIMG_7007 – Kopio

IMG_7004 – KopioTänään on herkuteltu!  Nappasin koiralenkille pienen ämpärin mukaan vattujen varalta. Noin kilometrin päässä mökiltä on jo vähän pusikoitunut hakkuuaukea. Olemme jo vuosia saaneet sieltä saalista hilloksi ja pakkaseen. Vähän varauksella lähdin tänään matkaan, sillä arvelin aukean pusikoitumisen olevan jo niin pitkällä, että kunnon marjasatoa pusikko ei enää tuottaisi. Myöhäinen kesä arvelutti myös. Ihan nappisaalista en saanutkaan, mutta mukavasti yksi kattilallinen vattuhilloa ja vielä pari purkkia kokonaisia vattuja päätyy kotipakastimeen.

Mies lähti mukaan sillä ajatuksella, että saattaa minut vattupusikkoon koirien kanssa.  Koska reitti kulkee sopivasti metsän läpi, oli meidän pakko tarkistaa myös kanttarellijemmat. Puoli pussillista ihania kullankeltaisia sieniä löytyikin. Ilmeisesti viime viikkojen sateet ovat kasvattaneet sienisadon kunnolliseksi, sillä ainakin meidän mökin lähimetsä kuhisi myös muita sieniä. Rinne, josta sienet löytyivät on maapohjaltaan kuivaa hiekkamaata, joka tarvitsee melkoisesti kosteutta synnyttääkseen sieniä. Ei mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin voi taas ajatella sateista.

Sääkin suosi vattureissuani. Sain niskaani aivan pikkuruisen kuuron, vaikka muutaman kilometrin päässä kylällä sade ropisi ihan kunnolla. Pusikossa oli kyllä todella lämmin ja hiostava ilma. Minä en siitä paljon kärsi, mutta isompi koiristamme kyllä. Se halusi välttämättä jäädä seurakseni pöheikköön, mutta jouduin soittamaan miehelle, että hakisi koiran pois kauppareissullaan. Ilmeisesti sillä oli hirveä jano tai sitten olen muuten vaan onnistunut opettamaan sen persoksi vatuille. Musta märkä kuono ilmaantui sellaisella tahdilla vaatimaan marjoja, että ämpäri ei meinannut ruveta täyttymään millään.

IMG_20170819_113956 (1) – Kopio

IMG_7000 – Kopio

Kotiin palattuani kaivoimme nuorimmaisen kanssa suuren pottusaaliimme. Tänä vuonna piilotimme maahan muistaakseni 7 pottua ja nekin tosi myöhään. Sato oli sen mukainen. Kaikki varret piti napsaista ylös, jotta saimme kattilallisen perunoita. Tosi hyviä ne kyllä olivat, maistuivat loppukesän ajankohdasta huolimatta vielä ihan uusille perunoille. Pottujen kaveriksi mies teki kanttarelleista ja pekonista taivaallista kastiketta. Huomenna lähiruokailu jatkunee, sillä kesäkurpitsat ovat nyt röyhähtäneet kasvuun.

IMG_6996 – Kopio

IMG_20170819_192428 – Kopio

 

 

Sato kypsäksi uhkailemalla?

1 – Kopio

6 – Kopio

5 – KopioTänä vuonna laitoin mielestäni varsin hyvissä ajoin kesäkasvien siemenet itämään. Taimikasvatus onnistui samettiruusuja lukuun ottamatta oikein hyvin. Nyt elokuun alkupuolella tuntuu kuitenkin siltä, että valmista ei meinaa tulla millään. Kuukausi- ja tavallisia mansikoita on saatu muutama kourallinen, salaattia ja yrttejä on riittänyt mahtavasti, mutta tomaatit (ne, joita odotan eniten) vain kukkivat ja kukkivat. Kesäkurpitsoitakin ollaan tähän mennessä syöty vain kaksi, nekin varsin pieninä.

Päätin ottaa järeät keinot käyttöön. Mies nimittäin ihmetteli, että mitä puuhaan tomaattien kanssa. Sanoin juttelevani, koska olen kuullut sen parantavan kasvua. Kuulemma uhkailu tuskin auttaa tomaatteja kypsymään! 😉 Tiukkasanaista jutustelua enemmän luotan vinkkiin, jonka joskus luin jostain puutarha- tai sisustuslehdestä. Siinä neuvottiin katkaisemaan tomaattien latvat, jotta uusia nuppuja ei enää muodostuisi. Tämän sekä lehtien karsimisen pitäisi saada tomaatit kypsymään nopeasti. Tuloksia odotellaan vielä.

2 – Kopio

Kun kesäkausi on lopuillaan, siirsimme ämpäreissä kasvavat tomaatit kotiin talon seinustalle. Aiempien vuosien vahingoista viisastuneina, ämpärit pakattiin niin huolellisesti, että yhtään oksaa ei katkennut. Kasvihuonekkeen tomaatit sen sijaan jäivät kasvamaan ja kypsymään mökille. Ensi vuonna lasien alle istutetaan vain salaattia ja yrttejä, sillä näköjään edes pieneksi mainostetut kirsikkatomaatit eivät pysy sopivan pieninä kyseiseen rakennelmaan.

4 – Kopio

3 – Kopio

Samettiruusujen toinen kylvökerta onnistui yli odotusten. Luulisin, että lähes jokainen siemen iti. Olen kaivellut pikkuruisia taimia lusikalla pitkin kasvukautta ja istuttanut kukkapenkkien tyhjiin kohtiin. Siitä huolimatta samettiruusuämpärit pullistelevat. Täydet ämpärit koristavat nyt kotipihan portaikkoa, sillä tämän vuoden sademäärillä en uskaltanut jättää ämpäreitä likoamaan sateeseen. Reiälliset istutusastiat saivat jäädä mökille. Toivon, että niiden kukkaloistosta riittää koko loppukesäksi ja vielä pitkälle syksyyn!

 

Valmiit tikkaat

a – Kopio

Vintin tikkaat ovat viimein saaneet lopullisen maalin ylleen. Arvoimme pitkään tikkaiden väriä ja näin jälkikäteen katsoen ihan turhaan. Lattian värisenä tikkaat ovat juuri sopivat. Ne erottuvat hyvin seinästä, mutta ovat riittävän vaaleat. Ainakin meistä tikkaat ovat nyt maalattuina vähemmän hallitsevat.

Sovitin tikkaiden viereen erästä vanhaa kirpputorilöytöä eli pientä jakkaraa. Jakkara on ehkä tarkoitettu keittiöön tai lapselle, sillä se on vähän tavallista korkeampi. Nykyään, kun lapset eivät enää tarvitse korotettua tuolia, jakkara palvelee pikkupöytänä milloin missäkin. Tähän kohtaan jakkaralle asettuu kätevästi kesäkukkakimppu. Kaivoin tuolin koristukseksi vielä vanhan karamellirasian, joka on jo vuosikymmenet palvellut nappien säilytyspaikkana. Kauniita tavaroita ei malta aina pitää kaapeissa, vaan niitä on päästävä hypistelemään ja ihastelemaan.

d – Kopio

g – Kopio

Näissä kuvissa tuvan sohva on ”normiasetuksissa”. Mikäli meille tulee vieraaksi isompi porukka, kasaamme sohvan tilan vuoksi. Näin normaalisti sohva on levitettynä ja se toimii sohvan ja divaanin yhdistelmänä. Sohvalla löhöillään poikittain, tänä kesänä normaalia useammin, kirja kourassa takkatulen lämmittäessä varpaita.

f – Kopio

Varpaita lämmitellään tästä eteenpäin kahdessa osoitteessa, ehkä enemmän kotosalla kuin kesämökillä. Tiputtelen päivityksiä Hetekalle johonkin tahtiin ja aloittelen pikku hiljaa myös Sohvalla. Kesästä en vielä luovu!

 

 

Huussin taidenäyttely 2017

f – KopioToimiva huussi on mökillä todella tärkeä asia. Asioinnin siellä täytyy onnistua ilman pelkoa hajuista tai kärpäsistä. Nämä asiat on helppo saada kuntoon, mutta minulle ihan yhtä tärkeää on se, että huussi on myös mukavan näköinen.

Huussimme sijaitsee metsän reunassa omassa rauhassaan. Jos oven jättää auki, voi ihailla järvimaisemaa rantakoivujen lehvistön läpi. Iltapäivällä huussi on valoisimmillaan, illalla ja hämärän aikaan valoa tuo nurkassa kököttävä lyhty kynttilöineen sekä katossa oleva liiketunnistimella varustettu lamppu. Kynttilöitä ei ole vielä tälle kesälle sytytetty huussiin, mutta senkin aika koittanee ihan pian.

b – Kopio

Muutama vuosi sitten valkoiseksi maalattuja huussin sisäseiniä koristavat tyttären tekemät maalaukset. Osa niistä on syntynyt sadepäivinä ja osa lasten ja nuorten taideleirillä. Maalaukset on tehty kovalevylle, vanerille tai maalauspohjille.  Paperille tehdyt taideteokset on viety kotiin ja myös näitä kovalle pohjalle tehtyjä töitä on riittänyt kotiin ja lahjaksikin asti. Vessassakävijää ilahduttaa täälläkin vaihtuva kesäkukkalajitelma. Huussin ovesta puuttuu vielä kyltti, mutta rakennuksen perinteinen ulkomuoto tuskin hämää käyttötarkoituksellaan, vai mitä mieltä olet?

e – Kopio

a – Kopio