Ruskea narupurkki

3 – Kopio
Mökkimme lähistöllä on useitakin ihania kirppareita ja vanhojen tavaroiden liikkeitä. Yhdessä niistä kävin kesän aikana monta kertaa ihastelemassa ruskeaa isohkoa narupurkkia. Jostain syystä en muka raskinut sitä ostaa, vaikka hintakin oli oikein kohtuullinen. Tällä mökkireissulla kävin viimein hakemassa purkin itselleni. Ja on se ihana! Toistaiseksi purkkia on ihasteltu mökillä, mutta kuljetan sen kotiin piironkini komistukseksi.
2 – Kopio
1 – Kopio
Tarkoitukseni oli kirjoittaa ”juttusarja” mieluisimmista ”romutavaran aarreaitoistani” kesän aikana, mutta tässä sitä ollaan jo syksyssä ja jutut kirjoittamatta. Yksi ostosparatiiseistani pääsee onneksi esille nyt, muista lupaan ja vannon kirjoittavani myöhemmin. Narupurkkini löytyi Veliantti -nimisestä liikkestä, joka omien sanojensa mukaan myy antiikkia ja rompetta.

Veliantti -liikkeessä on pari rakennusta täynnä mitä ihanimpia vanhoja tavaroita ja huonekaluja. Minä olen erityisen viehtynyt pitkän piharakennuksen sisältöihin. Piharakennus (viralliselta nimeltään Antiikkimakasiini) koostuu aitoista, joissa kussakin on tavaroita eri teemojen mukaan ryhmiteltynä. Lempihuoneeni/aittani sisältää vanhoja huonekaluja ja astioita. Hyllyillä on mm. runsaasti erilaisia peltipurkkeja ja keittiön käyttöesineitä. Tästä aitasta löytyi oma narupurkkinikin. Olen ihastellut näitä purkkeja monessa muussakin paikassa, mutta tästä purkista vastustamattoman teki sen ruskea väri.

Veliantti on mitä parhain vierailukohde, jos tarvitset vanhoja astioita, huonekaluja, mutta myös tarve-esineitä. Tällä reissulla meitä ilahdutti mm. samanlainen pyykkipallo, joka löytyy edelleen käytössä mökiltämme. Meitä edelliset asiakkkat hakivat myöskin käyttöesineitä eli tarkemmin sanottuna heillä oli etsinnässä sirppi. Pari sirppiä näyttikin lähtevän tyytyväiseltä vaikuttavan pariskunnan mukaan. Veliantissa vierailu kuuluu meillä mökkivieraiden lähiseutukierrokseen. Antiikkia ja rompetta on levinnyt heidän mukanaan ainakin Raumalle, Hyvinkäälle ja Ouluun.

Mainokset

Puu kaatuu!

Mökkipäiviin sisältyy usein ihan tarkoituksella monenlaista puuhaa. Tällä kertaa saimme lisätekemistä myös pyytämättä ja yllättäen. Aamulla ikkunasta kurkistaessaan miehen katse osui pihalla seisovaan lehtikuuseen. Se oli kallistunut omia aikojaan ja vielä huolestuttavasti kohti terassia. Moottorisahaan oli siis tartuttava.
3 – Kopio
Sen verran usein mies on sahaa käyttänyt, että puu kaatui turhia aikailematta. Meille muille jäi hommaksi lievästi moottorisahan äänestä pelästyneiden koirien rapsuttelu sisätiloissa. Lehtikuusen kaatamista on mietitty ennenkin, sillä se oli vähän kärsineen näköinen. Sen kaataminen nyt harmitti silti hiukan, sillä kuusesta olisi mukava saada vaikka uudet lauteet. Niiden toivossa mies pätki kuusen sopiviin paloihin ja kuori pätkät kuivumaan talveksi katon alle. Lähiseudulla pitäisi olla useampikin sahuri, joiden pihaan tuotavilla sahoilla pölleistä voi saada lankkuja aikaiseksi. Tämä projekti jatkuu kuitenkin vasta keväällä ja nyt voimme vain siivota jäljet pihalta ja toivoa parasta.
1 – Kopio
2 – Kopio
Pihakuusen kaatamista saatamme vielä harmitella, mutta hyviäkin puolia siinä on. Vieressä kasvavat omenapuut saavat taas hiukan lisää valoa ja ehkä intoutuvat tekemään lisää hedelmiä. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin…

Ilta pimenee…

2 – Kopio
3 – Kopio
4 – Kopio
Tunnelma mökkirannassa on syksyinen. Hämärän hiipiessä vettä pitkin maisema muuttuu utuiseksi ja hiljaiseksi. Silloin katse kääntyy järvelle ja pysähtyy. Jopa punakarvainen kaverimme rauhoittuu ja istahtaa rantakiville. On aika laittaa tuli kiukaaseen, sytyttää lyhtyihin kynttilät ja odotella saunan lämpenemistä pihan nuotiopaikan äärellä. Vielä hetki mökkielämää ennen talven saapumista.

Pikkujoulun vietossa

Syksy on kulkenut jo pitkälle, sillä on perinteisten mökin pikkujoulujen aika. Kekkerimme ovat vaatimattomat, mutta oma tunnelmansa niissä on. Pieni joulukuusi istutetaan kirjavaan emaliämpäriin ja koristellaan, jokainen mökkireissuun osallistuva saa pienen lahjan ja sitten herkutellaan kynttilänvalossa jouluherkkuja ja epätyypillisiä jouluherkkuja.
4 – Kopio


Tänä vuonna joulukuusi näytti kaatajan silmissä pienemmältä kuin se todellisuudessa olikaan. Suuren kokonsa vuoksi se päätettiin sijoittaa ulos ikkunan taakse. Kaunis se oli sielläkin. Ensi vuodeksi päätin kuitenkin ostaa pidemmän valoketjun, sen verran vajaaksi nykyinen valoketju jäi. Ensi vuonna kuusi saanee muutenkin aikaisempaa enemmän koristeita ylleen, sillä aikomuksena olisi tuoda kotoa leikkimökin joulukoristeet mökille.

Pikkujoululahjojen hankkiminen jäi tänä vuonna mökille. Päräytimme lähikylän kauppoihin ja löysimme pitkähkön etsinnän jälkeen sopivat lahjat jokaiselle. Lahjat ovat muuttuneet kerta kerran jälkeen käytännöllisemmiksi. Jokainen sai käyttöesineen, jota oli jo kaipaillut. Lahjapusseja valikoidessani minua kyllä hieman huvitti. Pussukat nimittäin maksoivat melko paljon suhteessa lahjojen hintaan. Onneksi lahjapusseja on helppo kierrättää. Joskus joku erityisen kaunis yksilö on kiertänyt useammankin kerran meille ja sukulaisille ja taas meille takaisin.
6 – Kopio
Kynttilöitä, kuumaa glögiä, pipareita ja homejuustoa, nameja, leimuavan takkatulen tuijottelua, kirjojen lukemista, kainaloikkain köllöttelyä… Meidän pikkujoulut!

Mökin ruokapäivitys 2

2 – Kopio
3 – Kopio
Mökillä tarvitaan usein nopeasti valmistuvaa ruokaa. Meidän tapauksessamme plussaa on se, jos ruoka valmistuu yhdessä astiassa. Nykyään meillä tosin on kaasuhella, jossa on kolme poltinta, mutta yksi astia soppaan on myös yksi astia tiskiin. Tunnustan, että syksyn ja kevään viikonloppureissuilla menen ruoanlaiton suhteen siitä, mistä aita on matalin. Kesällä ja kotona tämä keitto valmistuisi alusta alkaen itse tekemällä, mutta nyt mennään puolivalmisteita käyttämällä.

Keitot ovat helppo ja varmasti maistuva ruoka viileässä mökissä(ennen pönttöuunin lämpenemistä). Tämänkertainen ruoka oli meidän neitosen lempiruokaa eli kasvissosekeittoa. Lisukkeet tähän keittoon vaihtelevat, tällä kertaa keitto tarjoiltiin keitettyjen kananmunien kanssa. Muita meidän sopassa nähtyjä sattumia ovat olleet raejuusto, suolapähkinät,käristetty pekoni ja leipäkuutiot. Kasvisosekeitto syntyy mistä vaan juureksista, mutta nyt näin:

1 paketti Pirkan valmista bataattisosetta (juuressose tai porkkanasose käyvät yhtä hyvin)
1 purkki kermaa tai kaurakermaa
1/2 pakettia koskenlaskijajuustoa
persiljasilppua
(Tähän keittoon livahti myös pari pienen pientä kesäkurpitsaa, jotka keitin ensin.)
pippuria myllystä
valkosipulia

Tätä helpompaa ruoanlaittoa ei olekaan. Kaikki ainekset laitetaan kattilaan, lämmitetään ja maustetaan maun mukaan. Minä en lisännyt suolaa, sillä juustossa on sitä mielestäni riittävästi. Hyvin maistui!
4 – Kopio
1 – Kopio

Mökin ruokapäivitys 1

aJoka kesä on käynyt niin, että joku ruoka on noussut ykkösherkuksi yli muiden. Tämän kesän herkku on ollut aurajuustosimpukat. Viime mökkireissulla simpukat saivat hyvän haastajan. Ainakin näin syyskaudella puolivalmis kasvissosekeitto houkuttelee jo pelkästään helppoutensa takia. Simpukat eivät myöskään ole varsinainen ruoka, ja jos teineiltä kysytään eivät ehkä ruoka ollenkaan.Joka tapauksessa aurajuustosimpukat ovat vielä meillä johdossa, jos ruoanlaittokertoja lasketaan.

Simpukoita varten ostimme muutaman etanapannun. Syön usein ravintolassakin etanoita, mutta oikeastaan pidän enemmän simpukoista. Niinpä meidän pannuihin sujahtaa:

Tölkkisimpukoita (Etanapannun koloseen mahtuu 2-3 yksilöä niiden koosta riippuen.)
Aurajuustoa
Hyvää öljyä (rypsiöljyä yleensä, mutta oliviiölyäkin olemme käyttäneet)
Valkosipulia
(persiljasilppua ja sitruunamehua, jos siltä tuntuu)

Itse valmistus on nopeaa ja helppoa. Simpukat sujautetaan kolosiin. Sekaan murskataan valkosipulia maun mukaan, meillä suunnilleen kynsi/pannu. Simpukat peitetään öljyllä ja ”hatuksi” laitetaan kunnon palanen aurajuustoa. Aluksi pihtailin öljyn määrässä, mutta huonoin tuloksin. Simpukkapannu ei joka tapauksessa ole mitään terveysruokaa, joten kunnon määrä öljyä estää simpukoita ja valkosipulia kuivumasta. Lopuksi pannut sujautetaan uuniin tai kuten meillä mökillä grilliin kannen alle. Kun juusto on sopivasti sulanut ja vähän kypsynyt, pannu on valmis nautittavaksi.
b

Aurajuustosimpukat nautitaan hyvässä seurassa lämpimän leivän kanssa. Leipää dippaillaan mausteiseen öljyyn ja suuhun sujautetaan juustoisia simpukkasattumia. Nam! Niin hyvää tämä on, että simpukkapannuja ostettiin jo pari lisää. Illanistujaisia odotellen…

Kaunista kirpparilta

2 – Kopio
Sisustusideani lähtevät lähes poikkeuksetta tarpeesta saada tavarat aiempaa parempaan järjestykseen. Sitten tarve törmää kauneudenkaipuuni kanssa, jolloin asiat usein pitkistyvät. Näin on käynyt tarjotintelineenkin (liekö oikea termi)kanssa. Olen pitkään miettinyt, miten saisin tarjottimet nostettua kauniisti seinälle viemästä tilaa työpöydältä. Vielä ajatus ei ole edennyt ompelemisen tai muun oman tekemisen tasolle. Eikä enää tarvitsekaan! Löysin nimittäin mökin lähellä olevalta kirppikseltä passelin tarjotintelineen.

Teline ripustetaan vanhan astiakaapin viereen mökkikeittiön perälle. Hätäisenä en malttanut odotella uuden koukun löytymistä ja asentamista, vaan nappasin kuvat pyyhekoukun kanssa. Sopii se tarjotin tuohonkin. Luulen silti, että alunperin sille suunnittelemani paikka on parempi. Voin vain kuvitella sitä räminää, joka syntyy, kun joku leveäaskelinen kulkee telineen ohi tiputtaen koko pinon lattialle. Tällä hetkellä tarjottimet ovat vähissä ja pinosta en voi puhua. Mökin toinen tarjotin, Ikean vanha pyöreä muovitarjotin, on nimittäin uusiokäyttökunnossa. Mitähän raapiutuneelle tarjottimelle voisi tehdä paitsi laittaa kierrätykseen?
1 – Kopio

Kaunis paikka tarjottimille on pieni asia, mutta minulle iso ilo. Sekin ilahduttaa, että toisen vanha tavara päätyy uuteen käyttöön. Itse en myöskään olisi näin kaunista saanut aikaiseksi. Kirppistely kannatti jälleen!

Vielä tarkenee kesäkeittiössä

2 – Kopio
Mökkimme suosituin ”tila” näin kesäkaudella on ehdottomasti kesäkeittiömme/terassimme/ulko-olohuoneemme. Katetulla tilalla on monta käyttötarkoitusta. Vitsailemme aina keskenämme, että meillä on paikkakunnan paras ravintola. Mitään ihmeellistä ja uutta kesäkeittiöömme ei ole tänä kesänä tullut, mutta monta mukavaa hetkeä siellä on vietetty.

Vinkiksi niille, jotka vielä suunnittelevat oman monitoimitilansa rakentamista mökille tai kotiin, voin suositella muutamaa asiaa. Ensiksikin kannattaa rakentaa riittävän suuri terassi. Ainakin meistä on ollut tosi kätevää se, että samassa tilassa voi laittaa ruokaa, syödä ja hoitaa vielä tiskitkin. Hetekat takaavat vielä sen, että kokin ei tarvitse olla yksin, vaan juttuseura voi lökötellä lähietäisyydellä.

Riittävän tilan lisäksi tarvitaan hyvä suunnitelma toimintojen sijoittamisesta. Meidän kesäkeittiömme ehkä paras oivallus on kaksi pyörillä kulkevaa kaappia. Toinen toimii ruuanlaittoapuna ja toisella huolehditaan tiskit. Kaapit voi sijoittaa kulmaan tai selät vastakkain, kuten ne yleensä ovat. Kaapit pitää tietysti varustaa omaan tyylin sopivilla tiskaus- ja muilla vermeillä. Me olemme olleet tosi tyytyväisiä teräksisiin vesiämpäreihin ja tiskivateihin.

Oleskelutilaa ja istumapaikkoja pitää myös olla riittävästi. Iso ruokapöytämme ei täyty oman perheemme jäsenistä. Iso koko on minusta silti bonusta, sillä usein pöytään istahtaa ystäviä tai sukulaisia. Tällöin ei tarvitse tehdä erillisiä järjestelyjä, vaan kaikki yleensä mahtuvat hyvin syömään. Toisinaan joudumme sään vuoksi sulloutumaan isonkin porukan kanssa pikkuruiseen tupaamme. Erityisesti silloin isoa ruokapöytää oppii arvostamaan.
1 – Kopio
7 – Kopio


”Tää nyt vaan on tämmöistä mökkiruokaa,” on lause, jonka usein joku perheenjäsenistämme lohkaisee. Luultavasti mökkiruokamme on superyksinkertaista, mutta kyllä se vaan maistuu järvimaisemaa katsellessa. Loppukesästä on ihana laittaa pöytään myös oman maan satoa, jos ei muuten niin lisukkeeksi. Joka kesä löytyy joku uusi herkkuruoka, jota laitamme useamman kerran. Viime vuosina tällaisia ovat olleet focaccia -leipä, oman pizzauunin pizzat ja rieskat sekä tämän kesän herkku etanapannu.
5 – Kopio
Viihdymme kesäkeittiössämme luultavasti vielä parin kuukauden ajan. Tästä eteenpäin luultavasti hetekalla lötköttely vähenee, mutta muut hommat pysynevät ennallaan. Toivottavasti ulkoelämä jatkuu pitkälle syksyyn!

Aurinkosähköt rantasaunaan

IMG_20180801_190148 – Kopio.jpg


Vaikka rantasauna odottelee vielä remonttiaan, oli sen vuoro saada sähköt. Sauna sijaitsee ihan rannassa ja vähän sellaisessa alavassa notkelmassa. Siksi saunan katto on ison osan päivästä varjossa. Niinpä ei ollut järkevää laittaa saunalle omaa paneelia, vaan sauna kannatti sähköistää yhdistämällä se mökin aurinkosähköihin.

Mökiltä saunalle on noin parinkymmenen metrin matka. Teinityövoimaa (taas 🙂 ) käyttämällä kaivettiin kiviseen maahan lapiosyvyinen ura maakaapelille. Kaivuupäiviksi riitti aurinkoa, mutta työ sujui silti joutuisasti. Maaperä tässä mökkirannassa on todella kivinen, joten isäntää tarvittiin jeesaamaan pahimmissa paikoissa. Onneksi ei tullut kalliota vastaan, mikä olisi myös ollut mahdollista.
1 – Kopio

Sisälle saunaan sähköt vedettiin saunan päädystä. Ukin vanha käsipora pääsi taas hyvään käyttöön. (Muistanpa erään kesän, jolloin pienet pojat porailivat pölkyt täyteen reikiä samaisella poralla.)Lamppuja tuli kolmeen paikkaan: yksi varastoon, toinen pukuhuoneeseen ja kolmas varaston puoleiseen päätyyn ulos. Ulkovalo on vielä väliaikainen, sillä sopiva valaisin odottelee meitä kaupassa. Onneksi tänne oli tuotu käytöstä poistettuja varastolamppuja, ettei meidän tarvitse olla ilman valaisinta odotellessamme sopivampaa. Pukuhuoneen valaisin on myös varastolamppu, mutta se saa palvella remonttiin asti.
4 – Kopio
5 – Kopio
On kyllä uskomatonta, kuinka paljon pari valaisinta helpottaa arkea! Saunan päädyn lamppu valaisee myös sopivasti vessapolkua. Hienointa tässä on ehkä se, että saunan päädyn ulkolampun saa kätevästi päälle mökin kuistilta. (vanhanmallisesta katkaisijasta tietysti!) Enää ei tarvitse kompuroida pimeässä! Pukuhuoneen lamppu toimii myös mainiosti illalla, kun käymme rannassa hammaspesulla. Nyt saa syksy tulla, pimeys ei meitä enää yllätä!
6 – Kopio

Entistä ehompi huussi

5 – Kopio
Huussi nököttää paikallaan kuusten kainalossa. Paikka on pihapiirin reunamilla, eikä siksi osu aina silmään. Sisältä huussia on maalattu pariinkin kertaan, mutta nyt kunnostusta vaati erityisesti sen katto. Laudasta tehdyn ja tervamaalilla käsitellyn katon pintaan oli päässyt kasvamaan kohtalaisen paksu sammal- ja jäkäläkerros.

Koska omaa nuorisotyövoimaa oli saatavilla, katon putsaukseen kiipesi teini. Työ oli sinänsä ihan tuttua, koska vasta äskettäin samalla metodilla neiti puhdisti pihakeinun. Minua hieman arvelutti, koska putsausta varten piti kiivetä huussin katolle. Toinen jalka harjan toisella puolella ja toinen toisella oli kuulemma erittäin turvallista. Eikä siinä kovin kauaa nokka tuhissutkaan, kun putsaus oli valmis. Maalaushommiin meni kuitenkin mies, sillä hän arveli tervamaalin käyvän liiaksi nuorten nenään. Oikeassa hän tietysti oli, sillä tervaa sisältävä maali tuoksuu ihanalle, mutta tuskin on kovin terveellistä hengittää. Tervamaalia oli purkissa jäljellä melko vähän, joten katto käsiteltiin loppujen lopuksi kelonharmaan terassikyllästeen, tärpätin ja maalin sekoituksella.
2 – Kopio
4 – Kopio
1 – Kopio
Vastakäsitelty katto näytti harmahtaneiden otsalautojen kanssa sen verran rujolta yhdistelmältä, että nekin päätettiin käsitellä. Huussin kohtalona oli tulla käsitellyksi maalinlopuilla, niin vähissä valkoinen maalikin oli. Vähän laimennettuna se kuitenkin juuri ja juuri riitti. Punainen maali on vielä priimakunnossa, joten huussille tuli taas lisävuosia pienellä pintaremontilla.

Pieneksi lisämausteeksi ostin huussin sisällä ja ulkona oleviin lyhtyihin uudet kynttilät. Tällä kertaa ostin sellaiset, joita käytetään myös haudoilla. Patterikäyttöisissä kynttilöissä on sekä hämäräkytkin että kuuden tunnin ajastin. Vastaava kesti meillä viime talvena kotona monta kuukautta oven pielessä. Kyllä nyt on mukava hipsutella illalla huussiin. Ja illat senkun pimenee.
3 – Kopio